(Koko kööri suurmiehiä sekä valtava kansanjoukko ovat kokoontuneet Senaatintorille.)

Snellman: No niin, ystävät, eiköhän pikkuhiljaa aloitella. Ovatko kaikki valmiina vuosisadan tapaukseen?
Kaikki: KYLLÄ OLEMME, HERRA SNELLMAN!

Snellman: Erinomaista! Tämän kansankunnan suvereenina herrana ja päällysmiehenä julistan täten orgiat alkaneiksi! Tuokaa paikalle alku-uhri!

(Eugen Schauman rahaa paikalle kovasti rimpuilevan vanhuksen.)

Snellman: Kas niin! Kukas meillä on tällä kertaa?

Schauman: Herrani, tässä on Englannin kuningatar Elisabet II. Hän on melkein satavuotias.

Snellman: Mainiota, mainiota. Tästä tuleekin briljanttia! Demanten på marssnön!

J. J. Wecksell: Anteeksi mitä?

(Snellman vetäisee povitaskustaan pienen käsiaseen ja teloittaa Wecksellin sanaakaan sanomatta.)

Snellman: No niin! Runeberg! Missä on Runeberg?

Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ!

Snellman: Ole hyvä ja raiskaa tämä huora.

Runeberg: Käskystä! Ja mielihyvin!

(Runeberg repii Elisabethin mekon paljastaen ruttuisen ruumiin, josta on vaikea sanoa, kuuluuko se elävälle vai kuolleelle ihmiselle. Runeberg aloittaa saman tien silmittömän ruumiinhäpäisyn mittavalla elinkeinollaan, joka tunkeutuu kuningatarparan kaikkiin aukkoihin.)

Snellman: Katsokaa ystävät, näin me häpäisemme Englannin kuningattaren. Ja nyt yhtykää toki kaikki yhteislauluun! Se menee näin: GOD SAVE OUR GRACIOUS QUEEN…

Kaikki: LONG LIVE OUR NOBLE QUEEN, GOD SAVE THE QUEEN!!!

(Snellman myhäilee itsetyytyväisenä katsellen hoilaavaa kansanjoukkoa, hän nyökyttelee, maiskuttelee huuliaan, hieroo käsiään. Hän tuntee itsensä maailman uudeksi herraksi, ja niin hän nostaa ylhäisen katseensa kohti taivasta.)

Snellman: Taivaan korkein herra! Minä kiitän sinua siitä, että olet tänä päivänä tarjoillut meille tämän nautinnon hekuman! Minä, tämän maan suvereeni herra ja hallitsija, puolestani tarjoan sinulle, oi taivaan herra, vastalahjaksi tämän uhrin. Ottaos lahjamme vastaan ja ollos meille jatkossakin suopea!

(Snellman vielä pitäessä puhettaan Runeberg viiltää kuningattarelta kurkun auki ja kiljuu kuin villisika.)

Runeberg: RÖÖH RÖÖH RÖÖH! RÖH RÖÖH RÖÖÖÖÖHHÖHÖH ÖRÖRRÖRÖRÖÖRÖRÖÖÖÖÖÖ!

Snellman: SE ON TÄYTETTY! RUKOILKAAMME!

Kaikki: TAIVAAN JA MAAN HERRA, ME KIITÄMME SINUA SIITÄ, ETTÄ OLET ANTANUT MEILLE KUNINGATTAREN, JONKA ME NYT ANNAMME SINULLE TAKAISIN. OTA LAHJAMME VASTAAN JA OLE MEILLE SUOPEA!

Snellman: AAMEN AAMEN AAMEN! Ja nyt, tuokaa paikalle seuraava tapaus!

(Schauman raahaa paikalle nuoren neitosen. Mutta mitä sitten tapahtuu?)