keskiviikko, 18. elokuu 2021

Vieraita kaukaa

(Puhemies Mao ja Dalai Lama samoilevat tietymättömillä korpimailla. Pitkospuilla pomppien ja suonsilmäkkeitä väistellen he tulevat hiekkakuopalle.)

Mao: Katso, Pohjolan Riviera!

Dalai Lama: Hah hah hah! Hahahaha! Mennäänkö uimaan?

Mao: Mennään vaan! (riisuutuu)

Dalai Lama: Aah, vesi on limaista.

Mao: Otettaisiinko hieman sitä riisiviinaa, sinä nepalilainen näsäviisas?

Lama: Tiedät hyvin että olen Tiibetistä! Tuo on oivallinen ajatus. Otetaan vaan!

Mao: Otahan tuosta!

Lama: Tämäpä mainiota. 

Mao: Mitäpä jos joisimme itsemme totaaliseen tuubaan sen kunniaksi, että olemme ensi kertaa Suomessa?

Lama: Mikäpä ettei! Sehän sopisi mainiosti.

Mao: Harmi kyllä, ettei meillä ole kveeniläistä vodkaa.

Lama: Kyllä senkin vielä ehtii. Emmehän me palaa kotiin kuin vasta syksyllä.

Mao: Tuohan on aivan totta, olet aivan oikeassa! Ehdimme maistaa jokaisen provinssin viinaa ihan hyvin!

Lama: Juuri niin, meillä on edessämme kosteat viikot, oikeat hilloviikot, mannan ja hunajan ja manteleiden ja rusinoiden ja taateleiden ja halvan ja kaakaon ja marmelaadin loiskuvasti lotisevat kuukautiskierrot! Hih hih hih hih hii hihi hih hii!

Mao: Kyllä meidän kelpaa! Ja on täällä varmaan naisiakin!

(Paikalle löntystelee yllättäen umpihumalainen Mannerheim kesäasussa.)

Mannerheim: Kekä... kuka pjärkkele menen lemmessa pjulikoi... mesteleesea... hämeen jäkärä...

Lama: Päivää siellä!

Mannerheim: Ele sene seene! (viskaa ison panoksen dynamiittia omaan lampeensa, joka kylläkin on Runebergin)

Mao: No voi saatana...

(Dalai Lama, puhemies Mao ja lammen kaikki kalat kuolevat silmänräpäyksessä dynamiittipaukun aiheuttamasta paineaallosta. Edesmenneet ja puoliksi juotu pullo riisiviinaa kelluvat pinnalla.)

Mannerheim: Neen hööty sekin problem pjärkkele! Shuuman saa påjmia kjalat ja velmestee ne. Neme kyteet mene veen Öliöksen töttörölle. Je temen veenen jeen mene etse! (kyykkää paskantamaan lampeen ja juo samalla ahnaasti riisiviinaa)

tiistai, 17. elokuu 2021

Suurmiehiä visiitillä

(Valikoima suurmiehiä ilakoi Kaivopuistossa, pelaten krokettia, kiroillen ja juoden viinaa. Runeberg lyö pallonsa jatkuvasti puun latvaan tai lampeen, jolloin caddie Eugen Schauman sen väistämättä joutuu noutamaan ja väistämättä saa miinuspisteen, koska ei tee sitä kyllin vikkelästi. Yhtäkkiä paikalle hurauttaa hurjaa kyytiä laukkaoriin vetämä ja pukkikuskin ohjustama droska!)

Mannerheim: Hei hei. Köötös neme evät?

(Verraten pienestä droskasta pomppii mättähille ällistyttävä määrä, suorastaan hirveä liuta sinne sulloutuneina olleita liehupartaisia ja piippalakkisia ukkeleita, jotka juovat puteleista vodkaa, tanssivat ja virittävät kukin omaa outoa lauluaan. He myös kusevat ja paskovat minne sattuukaan. Suomen suurmiehet keskeyttävät pelinsä ja seuraavat tilannetta.)

Snellman: Onpas hämmentävää.

Sibelius: Kuinka ainutlaatuista!

(Kenties hieman yllättävästi päänsä pitää kylmänä Lönnrot, joka astuu edemmäs.)

Elias: Keitäs työ outta?

(Ukkelit rientävät rivimuodostelmaan, alkavat esitellä itseään ja kumarrella kohteliaasti.)

Tolstoi: Leo, palveluksessanne!

Dostojevski: Fjodor, niin ikään palveluksessanne.

Puskin: Aleksandr, palveltavananne.

Rasputin: Grigori, palvottavananne! Tuuraan Valentinia.

Tsehov: Anton, palvataan pikku kinkku!

Gorkij: Maksim, palvelukseen halutaan.

Turgenev: Ivan, palvelijanne.

Gontsarov: Ivan, palvelijanne.

Turgenev: Matkijalintu!

Pasternak: Boris, palsamoija.

Rubljov: Andrei, ikonisena kuin aina.

Nabokov: Vladimir, amerikan pedari.

Majakovski: Vladimir, kaikkea muuta!

Tsaikovski: Pjotr, palveluksessanne.

Sostakovitsh: Dmitri, palkkasoturi.

Stravinsky: Igor, palttua palttua.

Gogol: Nikolai, mua paleltaa!!

Snellman: Jaaha. Ja meidäthän tuntevat kaikki. Tehkäämme sinunkaupat!

Runeberg: No entäs kuka tuolla kuskinpukilla on? (osoittaa krokettimailalla)

Bulgakov: Mihail tässä. Näillä vaunuilla Saatana saapuu Helsinkiin!

Begemot-hevonen: I-DA-DA-DAA! Miau.

F.E. Sillanpää: Lisää pelaajia. Tästä tulee vielä hupia! Riittävätkö mailat?

perjantai, 6. elokuu 2021

Valuuttauudistus

(Suomen Pankin kabinetissa istuu valikoima suurmiehiä väittelemässä valuutasta ja rahayksiköistä.)

Mannerheim: Mjene sanon ehdottamatte, ette meitten pitee seelettee rupla ja kopeikka.

Snellman: Kyllä autonomisen kansakunnan kansakuntien joukossa nyt on korkea aika saada myös omat rahayksiköt. Vaikka ei niitä tarvitse tuulesta temmata. Markka ja penni lienee hyvä kombinaatio.

Runeberg: Mitä te nyt puhutte! Pennosia vielä! Kruunu ja äyri, siinä maailman parhaat rahayksiköt. Siinäpä sitä!

Topelius: Miten olisi taalari?

Lönnrot: Emme me oikeastaan tarvitse rahayksiköitä. Parasta olisi lakkauttaa raha kokonaan ja palata vaihtokauppoihin ja vaihdantatalouteen.

Runeberg: En jumankauta juu nääs päivää jaksa enää järjettömyyksiäsi! (nostaa Lönnrotin kurkusta ilmaan)

(Snellman vetää jostain syystä Lönnrotilta housut alas. Elias muuttuu sinertäväksi kasvoiltaan ja lasauttaa aimo ripulit Snellmanin kasvoille.)

Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ! Tämä äpärä teki sen taas! Ruskea on katsantosi, Johan Vilhelm!

Topelius: Minä käyn hakemassa paljon napanderia tänne talouspalaveriin.

Mannerheim: Sje on illan paras ehdetes tehen mennesse!

Lönnrot: Hae myös talouspaperia. (pitelee hellää kurkkuaan)

Mauno Koivisto: Täältä kyllä löytyy sitten niin killinkitehdas kuin setelipainokin, mihin nyt sitten fundeeraamiset johtavatkin.

Runeberg: Kuka vittu sinä olet?

Snellman: Minun patsaani voi sitten laittaa tuonne lähistölle istumaan! En tahdo olla Runebergin ja Leinon välittömässä läheisyydessä. On oltava pieni hajurako. Ja Elias olkoon mieluiten vielä loitommalla.

Mannerheim: Mjene kelle setten emmun selleesen pötsöön jeikie je keleje teyteen...

(Topelius katselee 500 euron seteliä mietteliäänä, haistelee, nuolaisee, pistää suuhunsa ja maiskuttelee.)

perjantai, 9. heinäkuu 2021

Kaivosta kapuaminen

(V. A. Koskenniemi, Mika Waltari, Sakari Topelius, Marsalkka Mannerheim sekä Venäjän tsaari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai ensimmäinen lilluvat paskassa. On pilkkopimeää.)

Topelius: Katsokaa, tuolta saapuu armahdus!

Koskenniemi: Näyttävät sieltä tosiaan jonkinlaiset köysitikkaat putoavan. Ken auttaa meitä hädämme suurimmalla hetkellä? Kuka pyyteetön sielu on tullut laupiaaksi sankariksemme?

Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ!

Koskenniemi: No voi vittu.

Runeberg: Huutosi kuului, Veikk' Anter old buddy old pal!  Noh. Hop hop! Alkakaahan tulla sieltä, senkin yleensä paskassa lilluvat fennofiilit! 

Waltari: Ounastelinkin, että leijonanosa paskasta josta olemme nauttineet, onkin peräisi suurmiehellisestä peräsuolesta. Tuoksusta ja aromista ei tarkemmin ajateltuna suinkaan voine erehtyä.

Koskenniemi: Tarkoitatko, että Runeberg on paskonut meidän päällemme?

Topelius: Siinä nyt ei sinänsä ole mitään uutta.

Nikolai I: No mutta nyt on pelastus saapunut! Kuninkaat ensin!

(liejuisen paskan seasta pulpahtaa keisari Wilhelm toinen)

Wilhelm: Keisarit ensin!

Topelius: Mistä tuokin tähän tuli?!

Wilhelm: Mjönä olen parempi makkaramestari kuin Snellman! Heil Hitler!

Mannerheim: Mene vaadin, että temen maan de facto valtioneuvojana menen ensin! (alkaa kiivetä tikkaita ympäriinsä paskassa.)

(Ennen pitkää kaikki suurmiehet, niin paskaiset kuin muutkin, jokaisesta säädystä, tosin jokainen tietysti korkeimmassa säädyssä, seisovat rinkissä keskellä Kaivopuistoa.)

Topelius: Se oli totisesti tuokio, totisesti totisesti Aamen Aamen Aamen!

Waltari: Setä hyvä, sinä haiset paskalta vieläkin.

Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ! Se on minun jaloa lotrinkiani! 

Mannerheim: Sje oli härkullista.

Nikolai & Wilhelm: Onko teillä sitä drycksjom Suomen suurmiehet?

Koskenniemi: Antakaamme ryypyn kiertää, seikkailumme voitokkaan päätöksen onneksi!

Runeberg: Ja minä vielä kusen siihen ryyppyyn.

Topelius: Tietysti.

Runeberg: Lopuksi tapan ja raiskaan teidät kaikki. En ole varma, missä järjestyksessä.

Topelius: Niin aivan.

sunnuntai, 4. heinäkuu 2021

Topelius & Voltaire

(Topelius vilkuilee luimistellen maireana paistattelevaa Voltairea vanhan kirkon sikarihuoneen krapula-alkoovin paraatipöydässä.)

Voltaire: Kuinka hienoa, että tämä parhaillaan menevä oleva euroopankiertueeni vihdoin käsittää myös Pohjolan sankareineen! Tämä kirkko ei ole mikään katedraali tai basilika, mutta tuoksuu tuohealta!

Topelius: Herra on hyvä vaan. Miksi sinun pitää yhtenään olla sen kirkon kimpussa?

Voltaire: Noh, c'est vrai, mutta katolinen kirkko onkin vähän eri juttu tämä kuin teidän kansankirkkonne ja tapauskontonne!

Topelius: (inhoten) Vai niin että. Etkö voisi olla vähän matltillisempi!

Voltaire: Ei maltillisuudella saada aikaan uudistuksia saati vallankumouksia. Itsehän te olette jo lähes päässeet sakramenteista eroon! Eikä ole edes turhaa hovia, jossa vain pidätellään pierua päivät pitkät. Kuules, Valistuksen mestarina tiedostan, että kaikkien eritteiden päästäminen tuottaa rauhoitusta ja nautintoa, jota ihminen ehdottomasti tarvitsee!

Topelius: Siksikö päästit äsken tarpeesi pöydälle? Siksikö olet yhtä mittaa kirkonkirouksessa ja maanpaossa?

Voltaire; Otahan viiniä ja rommia, kuoma! Suoraan Barbadokselta! Siitä puheen ollen, tule sisään, Luonnonlapsi.

Topelius: Mikä tuo neekeri on!

(Sisään on astunut alaston alkuasukas, joka tuon tuostakin ketkuttelee lanteitaan ja kujeilee.)

Voltaire: Hän on amerikan jalo villi ja melkoinen vekkuli. Parempi kuin Candide!

Topelius: Tämä on taas tätä Roussean Takaisin luontoon -juttua! Etkö arvosta perinteistä ja klassillista sivistystä?

Voltaire: Voi, pois se minusta ettenkö! Sivistän Luonnonlasta minkä ehdin, ominaisuutemme yhdistämällä luomme yli-ihmisen! Olen jo kastanut hänet väkisin, kuten asian kuuluu, ja pistin lukemaan kirjastoni kannesta kanteen. Kohta suljen hänet Bastiljiin, koska miksei. Hänessä on muuten vakavakin puolensa.

Luonnonlapsi: I'm hungry for heaven!

Voltaire: Niin, parhaiten hän silti yhä pärjää englannilla, tuolla Shakespearen ja empiristien kielellä. Siinä maassa ei kuningaskaan ei ole erehtymätön. Hitto vieköön, jos sellaista hallitsijaa ei olisi, sellainen pitäisi keksiä!

Topelius: Suomessa ei ole käyttöä sellaisille, yhtä vähän kuin tälle barbaarille.

Luonnonlapsi: Thy disapproval offends me, sir!

Voltaire: Olettepa te nyt julmetun nyrpeä! (heittää ohimennen spermat kermakkoon.) Tartuffe! (riisuu perukkiinsa ja heiluttelee sitä nuhtelevasti.)

Topelius: Sus siunatkoon! Tässä rommissa, ei kyllä ole moitteen sijaa.

Voltaire: Luonnonlapsos valmisti sen distilloimalla eritteensä!

Topelius: Mitä helvettiä?!

Luonnonlapsi: Hå hå håå!

Voltaire: Brown sugar, baby! (kusee pottaan ja heittää sen seinään) Aah!

Topelius: Sinun teoksiasi ei kyllä käännetä suomeksi, ennen kuin taivaat aukeavat.

Voltaire: Hyvää kannattaa odottaa!

(Seinä valuu Voltairen kitkerää ja pisteliästä kusta.)

 

Tämä taisikin muistaakseni olla Voltairen ensiesiintyminen. Köötös.