(Topelius viettää ylioppilaslakki päässään idyllistä kevätpäivää Kangasalalla - männynlatvassa. Linnut livertävät ja pilven veikko oksentaa.)

Topelius: Mä oksalla ylimmällä!

Kivi: Sakkeus, Sakkeus! Mitä sinä nyt siellä puussa tähyilet? Meidänhän piti ottaa napanderia kevään kunniaksi. Sakkeus, tule alas puusta! Nomen est totisesti omen...

Topelius: Täältä on aivan mahtavat näköalat! Kiipeä sinäkin.

Kivi: Hoi hai hulitai, mikäpä siinä! (kiipeää taitavasti reisien pontikkapullo kainalossaan Sakarin oksalle)

Kivi & Topelius: Me oksalla ylimmällä!

Kivi: Mehän voimme nyt ottaa napanderia täällä männynlatvassa kuin oikeat metsämiehet!

Topelius: Loistotuuma kahdeksas veliseni, ottakaamme napsut!

(Veljekset juovat ahnaasti.)

Kivi: Tämä mänty tuottaa runsaasti käpyä. Se on oivallinen siemenpuu. Kaarnakin on kuin Johan Ludvigin ensimmäisen vaimon taaemmaisen etureiden parkkiintunut ja kupruileva nahka! Aah!

Topelius: Älä nyt sitä mäntyä tutki, vaan katso tuota suomalaista kansallismaisemaa, joka levittäytyy edessämme kuin isänmaan äidinperse synnytystuskissaan!

Grieg (maasta) : Tehän olette aivan aamutunnelmissa, tulkaa alas oitis tai esitän teille Solveigin laulun.

Kivi: Kuka tuo dille on?

Topelius: Minä luulen, että... aah, varo!

Bellman: Nämen gutår! (nakkaa pökäleen, niin että Topeliuksen ja Kiven oksa katkeaa. Veljet lankeavat sammalmättäälle)

Topelius: Maa on niin kaunis.

Ibsen: Det säjer jeg okkså att den er.

Kivi: Se oli temppu! Mutta saatanan keskonen, pullo meni rikki!

Bellman: Här har ni en ny.

Topelius: Tämähän on akvaviittia! Juokaamme, juokaamme! 

(Pullo kiertää vinhaa tahtia.)

Kivi: Juokaamme, kuskaamme, oksentakaamme! Aivan julmettu pullo tämä. Ei tunnu loppuvan ikinä!

Bellman: Låtom oss skita! Köp mig en skitabock!

Ibsen: Fru Inger til Østeraad! BYÖÖRGH

Topelius: Mitä helvettiä tuokin nyt oli. Pitäisikö ryhdistäytyä?

Wagner: (nostaa hattuaan ja eväyttää viittaansa) Tämähän on kuin oopperajuhlan nachspielin vihoviimeinen bakkanaali. Wunderbar!

Grieg: Voj voj kuulkaas, koko sinfoniaorkesteri on jo paikalla tuolla auditorisessa amfiteatterissa soittaakseen minun uutta musiikkiani joka on sävelletty tämän Ibsenin höpöjuttuihin ja kohta se teidän dilentantti Sibeliuksenne rupeaa johtamaan sitä.

Topelius: Mitä? Olisit heti sanonut! Sehän on skandaali jo syntyessään!

Kivi: Suomen tuleva suurmaine tulevana kansallisvaltiona on vaa'an kielellä!

Ibsen: Det er hjemskt at knulle i et dukkehjem! 

Wagner: Nopeasti konserttiin!

(Koko konkkaronkka rientää seuraamaan Kevätsoiton 2022 ensiesitystä ja jättävät hävityksen taakseen. Paitsi Wagner, joka mistään mitään välittämättä, suorastaan autistisesti jää edelleen kiipeilemään puihin, nielemään lasinsiruja ja hörppimään akvaviitin loppuja.)

Leif Segerstam: Mitähän pannahisen pöyristyttävää täällä on mahtanut tapahtua?