(Elias Lönnrot on viimein ennenaikaisesti kuollut ja saapuu taivahan porteille. Häntä on vastassa aposteleista kenties se ensimmäinen. Hänellä on toisessa kädessään paimensauva ja toisessa räpläysvihko, jota hän plärää ja ihmettelee)

Pyhä Pietari: Hä? Kuka sää ole?

Elias: Emmää tiä, eiks sun se pitäis tietä? Elias Lönnrot mää ole. Rakastan Kristusta ja silleisä.

Pyhä Pietari: Ai, nyt mää ymmärrä, sää olet näitä Suame suurmiehhii!

Elias: En voi sanoa, että, mitenkään suuri olisin verrattuna kenenkään muuhun, mutta Suomi oli aina vereisnä sielussani...

Pietari: Just just, ans kattoo peremmälle vain! Millons se Manu tulos?

(Elias Lönnrot avaa Taivaan ukset ja astuu pilvihattaralle.)