(Eino Leino hieroo kyrpäänsä tietymättömillä metsämailla.)
Eino Leino: Aah, mun rintaani tuivertaa, ja runosuoneni sykkii, kun ma tunnen satiaiset vatsassain, ne leikkiä lokoisaa lyöpi!
(Paikalle saapuu voittamaton Runeberg.)
Runeberg: Lönnbohm, senkin kurja paska! Etkö näe valtikkaani?
Eino Leino: Kas, tulevan kansakuntamme tuleva kansallisrunoilija! Maistapas haukku tästä ruiskakusta, jonka suurmestari Elias minulle leipoi.
Runeberg: Minäkö ottaisin suuhuni sen äpärän leipomaa leipää! Mielummin ottaisin puolet petäjästä, ja taidan sen juuri nyt tehdäkin! (kiipeää puuhun)
Eino Leino: Mitä pahuksen halvattua sinä siellä teet? Eikä tuo ole petäjä, vaan koivu!
Runeberg: (istuu koivun oksalla) Tämä on idyllinen pastoraali, senkin löyhkäävä ihrastuhnu!
Eino Leino: Etkö kuitenkin maistaisi tätä leipää?
Runeberg: (pyllistää ja turauttaa aimo lastin ehtaa ripulia Eino Leinon niskaan.)
Eino Leino: Hyi olkoon! Kauheata!
Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ!
(Paikalle saapuu August Strindberg.)
Strindberg: Våj tejtä Suomen niemen runoniekkoja, igen olette paskoneet päällenne kuin palvelustytön morsian!
Eino Leino: En se minä ollut, vaan tuo hävytön!
Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ! (laukaisee aimo lastin ripulia Strindbergin niskaan.)
Strindberg: Aah, koprofilian ilå! (piehtaroi ripulissa)
(Paikalle saapuu Topelius.)
Topelius: Minä tulin vankkureilla, koska vankkurini ovat täynnä pontikkaa. Niin, minulla on useampi vankkuri, ja jokainen niistä on täydessä pontikkalastissa. Jopa hevoseni ovat humalassa. Ja niin muuten minäkin.
Seppo: I-HÅ HÅ HÅÅ!
Joonas: RÅHÅHÅHÅÅ!
Runeberg: Mitä pirua, nuohan ovat minun hevosiani! HÅ HÅ HÅÅ! Se oli miehen työ, Toppe, se oli miehen esimerkillinen työ!
Topelius: Ajattelinkin, että tykkäisit! Joka ukolle iso pullo viinaa käteen ja suuhun ja kurkusta alas vain, kautta Waltterin muna!
Strindberg: Saankå minäkin maista?
Topelius: No ota toki sinäkin, vaikka homo oletkin!
Strindberg: HÅ HÅ HÅÅ!
(puskasta ryömii alaston Minna Canth tarjoamaan itseään hevosille.)
Eino Leino: No mitäpä tuosta! Saapahan eukko kerrankin kyllikseen!
Topelius: Ai kerrankin? Sama proseduurihan tapahtuu joka helevetin viikonloppu.
Eino Leino: Yhtä kaikki, suurmiehen ja -naisen elämä on sellaista!
Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ!
Topelius: Ovatko nämä sinun lapsiasi, Eino? Minä olen pederastian ystävä!
Eino: Äpäröitähän me kaikki olemme, joten anna mennä vaan. Kaipa minä noista osan olen siittänyt.
Topelius: JAHUU!
Kommentit