(Elias Lönnrot saapuu lumen keskeltä padomoniumiin, koska porstuassa seisovat ryypyllä J.L. Runeberg, Topelius sekä Mannerheim.)

Runeberg: Mikä mulkku se sieltä tulloo?

Lönnrot: Kah!

Topelius: Tämähän on kelpo suurmies, kunkapa virsuissa astuelit näin naiden!

Lönnrot: Ei paska punnitsemalla parane!

Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ! Siinäpä kuulit, mokoma tonttu toljenttari, turhaan sinä Eliasta ihannoit! Suomen kansan tulevaisuus on vain ja ainoastaan minä!

(Lönnrotin vanavedessä astuu porstuaan väkevä Snellman.)

Snellman: Tietääkseni minä olen kutsuttu, joten astun sisään. 

Topelius: Meillä on yleensä pieni vaateliaisuus...

Snellman: HÅ HÅ HÅÅ! *lyö munansa tiskiin* Tässä sitä on, suuresti Haadeksen nielusta!

Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ! Kyseessä on totisesti suurmies!

Snellman: Koska nyt sain tasantoni, seuraavaksi astun vaimosi, mikäli sopii Runeberg.

Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ, anna mennä vaan!

Lönnrot: Eikö Fredrikalla pitäisi olla jotain sanomaa tapahtumaan?

Topelius: Niin, minäkin olen sitä mieltä, että...

Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ! Sinä nyt hipelöit niitä karjalaisasi ja tuo taas pikkupoikia niin, ettei Suomi sellaista selvin päin kestä! Juokaamme, juokaamme!

Topelius: Kautta partani, Runeberg on oikeassa.

Lönnrot: Juokaamme!