(Ravintola Kaivohuoneen lattialla on oksennus-, kusi- ynnä ripulilammikoita, joiden seassa lojuu siellä täällä suurmiesten ryvettyneitä ja krapulaisia ruhoja. On vasta toukokuun kolmas päivä, joten suurmiesten vappukrapula on alkanut tavattoman aikaisin. Toisaalta vapun juomingit aloitettiin tänä vuonna jo maaliskuussa. Suurmiehet alkavat hiljalleen havahtua todellisuuteen.)

Topelius: Ah, mun päätäin särkee.
Leino: Mitä vittua, mitä vittua, mitä vitun vittua!
Koskenniemi: Ole hiljaa, senkin peräsuolen pohjukan kuivettunut jämäpaska!
Leino: Ah, ma runouden herttua oon!
Sibelius: Olen revahtanut runoilija.
Leino: Säveltäjä.
Sibelius: Kovettunut, kuivettunut jämäpaska. Suussani muuten maistuu eläimen jätös.
Leino: Jäniksen?
Sibelius: Kyseessä on villipeura.
Leino: Hmm... muistan hämärästi...
Kivi: Totisesti muistat! Kävimme Hämeen metsissä ampumassa peuran, pari jänistäkin nappasimme!
Sibelius: Siinä selitys!
Kivi: Kyllä.
Koskenniemi: Tukkikaa jo suunne, oi mun päivieni pimeys!
Topelius: Koen velvollisuudekseni yhtyä Veikk'anteriin. Päässäni näet tykkein jyske on taukoamaton.
Leino: Kyllä tässä itse kunkin päässä jymähtelee.
Sibelius: Yhdyn edelliseen.
Kivi: Mutta toverit hyvät! Missä ovat Juhot Runeberg ja Snellman, entä kansanparantaja Lönnrot?

(Seuraavassa jaksossa: Juho Runeberg, Juho Snellman ja Elias Lönnrot.)