(Minna Canth makaa selällään Taivatsalan ruoholla ja vaikertaa.)
Minna Canth: Antakkee miulle munnoo, antakkee, miksei kukkaa anna miulle kunnon munnoo!
(Paikalle sattuu Edith Södergran.)
Edith: Hur kan du! Försöker du göra dig till endast en skitig hora! Just nu hatar jag dig, just nu hatar jag dig mer än allting!
(Edith Södergran on Minna Canthin päällä ja läpsii tätä poskille. Ei sentään persposkille, ainakaan vielä tässä vaiheessa.)
Minna Canth: Pitäisiköhän meiän vähä raahottua, kun tuota tuolla lähistöllä on...
Edith Södergran: Et kai sentään tarkoita....
(Metsästä kaikuu HÅ HÅ HÅÅ! HÅ HÅÅÅ!!!! HÅHÅ HÅÅÅÅRRGGHGJGJGJ!!!")
Minna Canth: No voi saatana.
(aukealle ryskää alaston ja juopunutRuneberg kannatellen selässään Lönnrotia.)
Lönnrot: Kas näin! Nykyään minä olen raittiusmies, joten juon viinaa. (ryyppää pirtua suoraan pullosta ilman tunnontuskia)
Edith Södergran: Olemme tuhon omia.
Minna Canth: Olemme enemmän kuin tuhon omia.
Runeberg: HÅ HÅ HÅÅ! Ottakaa viinaa niin rauhoitutte vähän, senkin ämmät!
Minna Canth: No olkoon menneeksi.
Södergran: Kanske det går bra. Det här är ganska gott ändå!
Runeberg: HÅ HÅ HÅ HÅÅ! Nästan lika bra som min kuk!
Lönnrot: Kaikkea minäkin jouduin näkemään ja kokemaan.
Kommentit