(Runeberg seisoo tietymättömillä metsämailla nyrkkeilen näkymättömiä vastustajia vastaan.)
Runeberg: Vårt land, vårt land, vår fosterland! Högt äro dyra ord!
(Snellman saapuu paikalle)
Snellman: Koita nyt rauhoittua hyvä mies, sinähän olet jo paskonut allesi!
Runeberg: Ät min kvitto! Se on hyvää ravintoa perennalle.
(Lönnrot saapuu paikalle)
Lönnrot: Voinko jotenkin auttaa sinua, suurmestari Runeberg?
Runeberg: Joo. (kääntää Lönnrotin kontilleen ja hymyilee kuin demoni)
Snellman: Tuota et tee, Elias tuli hyvässä tarkoituksessa!
Runeberg: No okei okei. (vetäytyy ja tunkee vehjaksensa housuun)
(Jean Sibelius ilmestyy paikalle droskallaan jota vetää kolme heboista)
Sibelius: Hei hei, te kaikki Suomen suurmiehet!
Runeberg: Jumalauta, nuohan ovat minun heboisiani! Terve Joonas ja Seppo, teitä on jo odotettukin! Mutta kuka tuo kolmas on?
Möhkö: Minä olen möhkö, ja minä olen vain tällöinen kolmoshevonen.
Runeberg: No ei se tässä seurassa mikään häpeä ole! Olepa vertainen kanssamme, Möhkö!
Mannerheim: Meke tuo hevenen on elevinään, sehen on elheiste söntöperee!
Runeberg: Sinä kanadalais-japanilainen lipokieli, nyt pidät turpasi tukossa!
Snellman: Suus kiinni Mannerheimi!
Elias: Minusta tämä on kelpo eläin.
Aleksis Kivi: Tietysti on, minähän hän siitin hänet!
Runeberg: Mistä tuokin paikalle ilmestyi?
Kivi: Minä olen tämä maan tuleva kansalliskirjailija.
Runeberg: Et ole, ennen kuin minun päiväni pimenevät!
Koskenniemi: Kyllä se vaan tulee kansalliskirjailijaksi.
Elias: Kylläpä tämä on suosittu paikka!
Kommentit