(Jörn Donner tallustelee edestakaisin Kaivopuistossa. Hän löntystelee laiskasti, polttaa tupakkaa ja mutisee itsekseen.)

Jörn Donner: Helvetes kukstång uppe i ruttna fittan på den skitiga horan från Snappertuna.

(Martina Aitolempi sattuu kävelemään vastaan ja kälkättää puhelimeen.)

Martina: Vittu hähähä siis niinku hihhii vittu saatana höhö mulla on pillu jou!

Donner: On aikoihin eletty!

Martina: (havahtuu) Ootko sä joku noubadi?

Donner: Enemmän tai vähemmän.

Martina: HÄH?!

(Puusta laskeutuu fauniksi pukeutunut Carl Michael Bellman.)

Bellman: Nyt ryyppyä ottakaa veikkoset, Ulla Winblandis on saapunut!

Martina: Hihii! (taputtaa käsiään)

Donner: No nyt alkaa näyttää joltain!

(Bellman hyökkää Martina Aitolemmen kimppuun, riisuu tämän vaatteet ja kellistää tämän tantereelle. Sitten hän ottaa ryypyn runsaudensarvestaan)

Bellman: Huolta kanna emme, puistossa kun astelemme. Puristelkaa Ullaa lujasti, yhteinen on lempi. Veli veikkonen, tahtia lyö! Kippis!

Donner: No nyt alkaa kuulostaa joltakin! (ottaa ryypyn Bellmanin runsaudensarvesta)

(Bellman raiskaa Martinan eläimellisesti kaiken kansan edessä. Donner seuraa toimitusta sen päätökseen asti.)

Martina: Se oli ihanaa! Tykkään rajuista otteista. Teetkö sen uusiksi?

Bellman: Kyltymätön kiimalainen!

Jörn Donner: Tästähän kehkeytyi sittenkin aika hieno päivä! Heheh! Perkele.