Ulrika Wahlberg: Herää nyt, poika!
Elias Lönnrot: Äiti? Kuinka löysit minut? Olenko minä taivaassa?
Wahlberg: Minä olen nyt ommellut sinut kokoon, senkin hulttio. Selkääsi sietäisit saada, kun menet kuolemaan! Ihan palasina olit!
Lönnrot: Kiitos, äiti, tämähän on oivallista! Nyt voin hyvin. Onko muita suurmiehiä selvinnyt?
Wahlberg: Tuskinpa, paitsi Mannerheimin pää.
Lönnrot: Runeberg on pysäytettävä!
Wahlberg: Niin, ei häntäkään ole saatu hengiltä.
(Lönnrot julmistuu ja alkaa riisua vaatteitaan.)
Wahlberg: Silmissäs on uusi julma kiilto, poika! Mitä sinä nyt nakupelleksi aloit?
Lönnröt: Akseli, nyt toteutamme hätäsuunnitelman.
Akseli Gallén-Kallela: Kautta paskan! Lönnrot on shamaani!
Wahlberg: Mistä sinäkin siihen tulit?
Gallén-Kallela: Maalaan Lönnrotin vartalon täyteen merkkejä ja kuvioita, että hän voi ryhtyä loitsimaan.
Lönnrot: Julmat myrrykset teen! (levittää kätensä ja karjaisee mahtisanat.)
Gallén-Kallela: Pysy nyt paikoillasi! Mitä tästäkin tulee?
Lönnrot: Cutsun sua, isäpappa, sorean soturin soutanut Kuolonjärven kusivettä... (tanssii ja joikaa)
Wahlberg: Ooh! Poikani on shamanisti! Mitä sieltä oikein...
Gallén-Kallela: Mistä tuo ääni tulee?
Mikael Agricola: Ma wastaan cutsuun cumisewaan, ny lie uusi aica, ahdinco ahtaalle vetää, cuulcaa wanhaa setää... terve sa poica cansan, cohta coitoxemme alcaa.
Lönnrot: Terwex tulomax tacaisin Suomi, sa wanha waicutuxi, nyt hätä on suur, sa autteletko meidät?
Agricola: Jo maar ma commerwenkit kexin, Runebergin silmistä pyyhin sexin. Maistuuco cyrpä hywälle tän jälcehen.
Gallén-Kallela: Voiko tämä olla tottakaan? Mikä mystinen tapahtuma! Ikiaikainen Mikael Agricola ilmielävänä.
Agricola: Aletahan ensihin ryyppäjäxi, Runebergi manautuwi tännemmäxi...
(Viinapullo alkaa kiertää. Runeberg-demoni haistaa viinan ja saapuu mölisten paikalle)
Lönnrot: Huomio! Siinä se
Agricola: Cas siinäpä itse wiinanpiru, Ruunebäri, entinexi sänkäri...
Runeberg: Gräääyyyy! Öäääää! Hå hå håå!
Agricola: Wait sa hirwiä infernus: et pärjä Jumalaista woimaa wasten. Vade retro, satanus!
(Agricolan käsistä lähtee pyhä säde ja Runeberg mylvii tuskissaan.)
Runeberg: Örrräää...
Lönnrot: Carcoita hänestänsä hirwiä paha, cas cas, jå vain bienenevi maha...
Agricola: Deus ex Agricola, excelsis necessum omen! Oma coti cullan callis, tocene, taicca zyöt sun ballis. Gloria excercis diabolus!
(Runeberg on muuttunut entiselleen.)
Runeberg: Mitä, mitä... Mitä minulle oikein on tapahtunut?
Lönnrot: Terve tuloa vain sinullekin Johan Ludvig, takaisin helveteistäsi.
Runeberg: Miksi sinä olet alaston? Ja täynnä ihme kuvioita, mitä lie primitiivisiä, pakanallisia tuherruksia. Hå hå... Kuka tuo vanha dille on?
Gallén Kallela: Saatanan röyhkimys, ne kuviot ovat minun suurtaidettani...
Agricola: Etcö mua tunne, mercillinen mestarj?
Lönnrot: Sinuun iski viinanpiru. Tässä taitaa nyt olla paljon selitettävää itse kullakin.
Wahlberg: Totinen paikka!
Mannerheimin pää: Mite teelle on tapahtunut? Johan Ludvig, mitä he tekövät senelle...
Runeberg: Mitä sinulle sitten on tapahtunut? Hulvatonta! Hurmaavaa!
Agricola: Wielä yx potilas, vade retro, satanus!
Mannerheimin pää:  Öööööh....onko sitä veenee?
Agricola: Gloria excelsio Lasarus omen-nomen simsala-vitun-pimpsa!
(Mannerheimin pää kasvattaa itselleen vartalon. Mannerheim hymyilee lempeästi.)
Akseli Gallén-Kallela: Ylistys Suomen!
Runeberg: Eiköhän mennä tästä meille. Fredrika on varmaan jo huolissaan! Antaa minulle vielä korvapuustin!
Gallén-Kallela: Ah tuota jaloa kirkasta otsaa, tuota sielun syvyyttä suurimassa suurmiehessä.
Lönnrot: Älä nyt liioittele tuota uutta jalouttasi, Rune. Mutta hei, Fredrikan röörit ovat varmaan taas käytettävissä!
Wahlberg: ?! Pesen suus saippualla, poika...
Runeberg: Hei, totta puhut, sa viekas äpärä! Hå-hå... Nyt mennään - ryypätään, tapellaan, kirjoitetaan hienoja juttuja, pannaan Fredrikaa, ammutaan mustalaisia! Sitten lauletaan ja syödään ja naidaan ja ryypätään.
Lönnrot: Miehen puhetta!
Gallén-Kallela: Sinähän hurjaksi olet tullut. Yllytät Runebergiä!
(Mannerheim hymyilee lempeästi)
Wahlberg: Nämäkö kansakuntamme tukipilareita...
Agricola: Mitä mun corwani cuulewaxi...
Runeberg: Vaikene jo, horiseva käppyrä, ja seuraa minua, Suomen suunnannäyttäjää!
Agricola: Hywä olcoon.